Marko – sähköhuollon kitaraguru

Lapp Automaation huoltoteknikko Marko Pitkäaho on työskennellyt sähköhuollon parissa lähes koko aikuisikänsä. Vaikka maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia, Markon toimenkuva on pysynyt harvinaisen muuttumattomana. Vähän kuten rakkaus kitaroihinkin.

Ammattikoulussa tietotekniikan mekaanikoksi opiskellut Marko Pitkäaho siirtyi nykyisiin työtehtäviin jo vuonna 1997. Sitä ennen hän ehti olla noin vuoden päivät SKS Groupin varastolla, jossa hän sai kuulla mahdollisuudesta siirtyä omaa koulutustaan vastaaviin tehtäviin. 

”Työtehtävät ovat pysyneet lähes muuttumattomina siitä lähtien, ainoastaan firman nimi on vaihtunut. Työkaveritkaan eivät ole juuri vaihtuneet, sillä läheisin kollegani aloitti noin vuoden minua myöhemmin”, Marko kuvailee. 

Lapp Automaation tuotevalikoima on Markolle tuttu, eikä se ole radikaalisti muuttunut 26 vuodessa. 
”Tekniikka kehittyy, vaikka en ole varma, onko se aina hyvä asia. Nykyään tehdään samat asiat kuin ennenkin, mutta tietokoneella, ja käsillä tekeminen on jäänyt vähemmälle. Yksittäisiä komponentteja ei ole enää niin helppo vaihtaa, vaan monesti pitää uusia koko piirilevy kerralla”, Marko pohtii. 

Radioita, viestimuuntimia, antureita ja kalibrointia 

Työpäivät Lapp Automaation sähköhuollossa rytmittyvät asiakkaiden tahtiin. 
”Ei ole kristallipalloa, josta näkisin, mitä tulevina päivinä tapahtuu. Työ ohjautuu myynnin ja asiakkaiden huoltotarpeiden mukaan”, Marko sanoo. 

Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa asiakkaiden kanssa keskustelun ja sähköpostittelun lisäksi radio-ohjaimien muutostöitä ja tarkastuksia. Välillä lämpötilalähettimiin ja viestimuuntimiin ohjelmoidaan asiakkaan pyytämiä arvoja. 

”Olemme parin huoltokollegani kanssa osa anturivalmistustiimiä. Asennamme lähettimiä antureihin ja tarpeen vaatiessa teemme niille tehdaskalibrointeja, jotta saadaan dokumentti siitä, että ne näyttävät oikeita lukemia. Isoimmille asiakkaille, kuten Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalle, olemme toimittaneet lähiaikoina kaikkiaan jo toista tuhatta lähetintä”, Marko kertoo.  

Asiakkaiden luona käydään nykyään vähemmän kuin aiempina vuosina, mutta joskus työtehtävät vievät myös paikan päälle käyttökohteeseen. Se voi sijaita, vaikka toisella puolella maapalloa. 

”Singaporen reissu on jäänyt hyvin mieleen ja myös Romaniassa olen käynyt työtehtävissä. Siellä oli laitevalmistajalla komponenttivika, jota korjasin valmistajan omien edustajien kanssa”, Marko muistelee. 

Kitara soi vapaa-ajalla

Vapaa-ajallaan Marko harrastaa kitaransoittoa ja kitaroita muutenkin. Kodin kätköistä löytyy 19 kitaraa ja Guitar Player -lehden kaikki numerot vuoden 1967 ensimmäisestä numerosta lähtien.

”Itse soitan bändini kanssa enimmäkseen metallia, mutta kitaroita minulta löytyy joka lähtöön. Viimeisimmät hankintani olivat itse asiassa mandoliini sekä steel-kitara, ja ukuleleakin olen rämpytellyt jo pidemmän aikaa”, Marko nauraa.

Kitarat pysyvät, mutta ote muuttuu vuosien kuluessa.

”Iän myötä uuden oppiminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Sen sijaan tietyt 1990-luvun alun nuoruuden innolla veivatut thrash-klassikot muistuvat mieleeni suht vaivattomasti.”