IO-Link

Onko IO-Link jälleen uusi kenttäväylä?

Ei, IO-Link on point-to-point-yhteys yhden liitäntäyksikön ja yhden kenttälaitteen välillä.

Mitä tietoa IO-Linkillä siirretään?

Käyttötietoa (esim. analogia-arvoja, kytkentätilatietoja) siirretään jaksottain, konfigurointitietoja (esim. toimintojen aktivointi ja deaktivointi) ja identifiointitietoja (valmistajan identifiointi) siirretään tyypillisesti käynnistyksen yhteydessä ja parametrejä (herkkyys, kytkentärajat) tarpeen mukaan.

Mitä on huomioitava johdotusta suunnitellessa?

Vakiot 3-johdinvalmiskaapelit* tai ohjauskaapissa irtojohtimet. Häiriönsuojausta ei tarvita.

Millainen liitin tarvitaan anturin päähän?

Erityisiä IO-Link-liittimiä ei tarvita. Suositeltava pienin johdinpoikkipinta-ala on huomioitava. 20 m linkeillä pienin poikkipinta-ala on 0.34mm². Kaapeli voi olla suojaamaton, kaikkein yleisimmin käytetään M8- ja M12-vakioliittimiä.

Kuinka pitkä väli liitäntäyksikön ja kenttälaitteen välillä voi olla?

Jokainen yksittäinen liitäntä voi olla maks. 20 m pitkä.

Kuinka nopea on IO-Link-tiedonsiirtoyhteys?

Tyypillinen siirtoaika maks. 16 bitin pituiselle signaalille on 2 ms.

Voiko turvallisuuteen liittyvää tietoa, kuten hätäseiskäsky, siirtää IO-Linkillä?

Turvallisuuteen liittyvän datan siirtoa ei ole suunniteltu tällä hetkellä.

Kuinka jännite-erotus on toteutettu sähkökäyttöjen yhteydessä?

Potentiaalivapaa kosketin on saavutettu käyttäen koskettimia 2 ja 5. Tässä tapauksessa on käytettävä 5-napaista vakiokaapelia.

Mitä tapahtuu, kun IO-Link-anturi vikaantuu, eikä samanlaista vara-anturia ole?

IO-Link-anturi (kytkevä lähtö + IO-Link-älykkyys) voidaan vaihtaa vastaavaan vakioanturiin (ilman IO-Link-toiminnallisuutta). Automaattinen identifiointi, uudelleenparametrointi ja muut tiedonsiirtotoiminnot tietenkin jäävät puuttumaan. Vain itse kytkevä lähtösignaali siirretään.

Millaisia antureita ilman IO-Link-toiminnallisuutta voi liittää IO-Link-masteriin?

Vakiot PNP- ja PushPull-lähdöt

Onko perinteisten ja IO-Link-laitteiden yhteiskäyttö mahdollista?

Molempia laitetyyppejä voi käyttää samassa järjestelmässä.
Jokaiseen IO-Link-moduuliin voi liittää sekä vakioantureita että IO-Link-antureita.

Mikä on IO-Linkin suhde AS-i-väylään?

• molempia järjestelmiä laajennetaan älykkäällä johdotusratkaisulla
• IO-Link perustuu perinteiseen point-to-point-johdotukseen
• IO-Link on suoraan integroitu anturiin
• IO-Link ei vaadi erikoiskaapelia
• IO-Link ei vaadi anturiosoitteita
• IO-Link ei rajoita käyttäjämäärää.

Onko IO-Link AS-i:n kilpailija?

• ei, koska se on point-to-point-johdotusratkaisu
• ei, koska se alimman kenttätason laajennusjärjestelmä
• ei, koska se ei ratkaise johdotusongelmia.

Miksi IO-Linkiä tarvitaan?

• koska se täyttää alimman kenttätason tiedonsiirtoaukon
• se tekee koneista ja tehtaista dokumentointikykyisiä alimmalle anturi/toimilaitetasolle saakka
• se vähentää liitäntöjä (PNP, PushPull, 4-20mA, 0-10V, RS232, RS422 korvataan IO-Linkillä).

Mikä muuttuu asennuksessa ja sovelluksessa?

• johdotustekniikassa kaikki pysyy ennallaan
• NPN-antureita ei voi liittää IO-Link:iin
• kaikki aikaisemmat ylemmän tason järjestelmien tiedonsiirtorakenteet pysyvät ennallaan.

Onko järjestelmä yksinkertaisempi kuin tunnetut tiedonsiirtorakenteet?

• korkeamman tason tiedonsiirtorakenteet ovat yleensä laajoja väyläjärjestelmiä
• IO-Link on point-to-point-liitäntä kahden pisteen välillä.

Kuinka järjestelmä liitetään kenttäväylätekniikoihin?

• käyttäen tunnettuja teknisiä ratkaisuja, Bus-nodeja ja IO-Link-liitäntämoduuleja
• erityisiä IO-Link-integraatio/suunnittelutyökaluja ei ole suunniteltu.